Unessani ihminen joutuu onnettomuuteen, häneltä leikkautuu naama irti ja hän kuolee hirvittävän, brutaalin, kuoleman. Seuraavana päivänä hänelle kerrotaan kasvaimesta.
Lukuunottamatta muita angstin aiheita, olen vihainen kun tämäkin tuotiin tietooni etukäteen. Olisin mieluummin silmätön kuin näkisin. Miten ikinä säilyttää optimismi kun loppuratkaisu on jo kerrottu?
Sillä tiedän kyllä mitä tarkoittaa tietäminen.
Usko ei ole sen vastakohta vaan halu uskoa tiedosta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti